Nimipalveluissamme on kaksi eri tuotetta, ns. kevyt nimipalvelu normaaleihin tilanteisiin eli yrityksellä/yhteisöllä on www-palvelin ja postipalvelut. Iso nimipalvelu on niille yrityksillä/yhteisöille, joilla on julkisia osoitteita ja koneita enemmän.

Suosittelemme lukemaan nimipalvelun idean, jolloin hinnastonkin luku muuttuu helpommaksi.

Kovin usein nimipalvelu siirretään samaan paikkaan kuin missä on www-sivut ja samalla siirretään myös postipalvelut. Lue kuvauksista miksi ko. siirrot eivät ole pakollisia ja miksi siirrotkin kannattaa miettiä kunnolla.

Hinnasto
| Alkuun | Kuukausimaksu	Primary+secondary-nimipalvelu: pikkunimipalvelu: 7 e/kk/domain isonimipalvelu: 12 e/kk/domain Secondary-nimipalvelu: nimipalvelu: 4 e/kk/domain
Perustaminen	perustaminen: mikä tahansa domain, perustaminen primary+secondary 20 e domain-haku ja rekisteröinti: 20 e
Vuosimaksut	Domain-vuosimaksut perii rekisterinpitäjät (fi, com, net, org, biz, info, ...). Me hoidamme rekisteröinnin yhteydessä muiden rekisteripitäjien ensimmäisen vuosimaksun rekisteröinnin yhteydessä, paitsi fi, josta lasku tulee suoraan Viestintävirastolta. Muissakin domaneissa jatkovuosien maksut tulevat suoraan domanien omistajille. Suomessa on haluttu viranomaisten puolesta huolehtia, että ei loukata nimien omistajia, siksi domain nimien saannista on säädetty tiukat säännöt, joista löytyy määritelmät Viestintäviraston sivuilta. Uusi 1.9.2003 voimaan tullut fi säännöstö ja toimintamalli. Vuosimaksut: fi: haku + 3 vuotta 55 e fi: seuraavat 3 vuotta 55 e com,net,biz,org,info: n. 30 $/vuosi, huomattavat vuosialennukset, jos tilaa kerralla esim. 3 vuodeksi. muut: kysy hinta s-postilla
Esimerkkejä	xxxxx.fi. Domain haku + rekisteröinti + nimipalvelun perustaminen 20 e. Viestintävirasto laskuttaa 55 e sisältäen kolmen vuoden maksun. Me laskutamme nimipalvelujen tarjoamisesta kuukausimaksun, kts. edellä, riippuu nimipalvelun tyypistä. xxxxx.com. Domain haku + rekisteröinti 9 nimipalvelun perustaminen 20 e. 3 vuoden maksu yhteensä 80 $ kertasuorituksena, tai 35 $/vuosi. Me laskutamme nimipalvelujen tarjoamisesta kuukausimaksun, kts. edellä, riippuu nimipalvelun tyypistä.
Muut ehdot	Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva ALV, tällä hetkellä se on 22%. Laskutus tapahtuu 3 kk:n jaksoissa. Hinnat sisältävät nimipalvelun ylläpidon ja muutokset. Rekisterinylläpitäjien vuosimaksut ovat kulloinkin heidän määrittämien hintojen mukaiset.
Nimipalvelun toimintaperiaate
| Alkuun | Nimipalvelun tehtävä	Nimipalvelu vastaa vastaavasta palvelusta kuin esim. puhelinjärjestelmien numerotiedostelu (118). Nimipalvelu-järjestelmä on maailmanlaajuinen hierarkinen tietokanta, joka on hajautettu pitkin eri palvelimia. Awot:lla on kaksi palvelinta osana tätä tietokantaa. Ollut jo vuodesta 1996 saakka. Ko. järjestelmä vastaa kysymykseen Mikä on koneen esim. www.awot.fi ip-osoite ?. Miksi ko. tieto tarvitaan ? Jokainen verkko-ohjelma ottaa yhteyttä oikeasti kohdepalveluun ip-osoitteella eikä nimellä. Vrt. puhelin. Esim. jos selaimen URL:ksi on annettu www.eduskunta.fi, niin selain selvittää ensin mikä on ko.koneen ip-osoite ja avaa sitten vasta yhteyden. Jos tietää IP:n, voi ottaa yhteyttä suoraan ip:llä esim. www.eduskunnan.fi ip-numero on tätä kirjoittaessa ollut 193.167.143.8 eli kirjoittamalla selaimen URL:iin http://193.167.143.8 tulee eduskunnan sivut. Tällöin ei käytetä nimipalvelua. Joskus yhteyden avaus voi olla hidas, koska ip-osoitteen selvitys voi viedä jopa sekunteja. Yhteys voi jäädä syntymättä, jos nimipalvelu ei pysty selvittämään nimen osoitetta. Jos tietää ip-osoitteen, voi yhteyden silti saada kohteeseen, jos kohde on kunnossa.
| Alkuun | Mikä on domain ?	Domain käsitteellä tarkoitetaan verkkotekniikassa yleensä jotakin loogista joukkoa, aluetta. Tämä aiheuttaa helposti sekaannusta koska on aivan eri asia puhua Internetin domainista tai Microsoftin lähiverkon domainista tai NIS-järjestelmän domainista tai ... Internet domain on kuin katusoitejärjestelmä, mutta sillä erotuksella ettei Internet domain kerro mitään missä päin maailmaa kone sijaitsee, vaan se kertoo mihin organisaatioon kone kuuluu ja miten se ryhmittyy ko. organisaation sisällä. Domain-nimi on siis hierarkinen "organisaatio" kuvaus, maailmanlaajuinen. Ko. kuvauksessa kuvataan kaikki Internet-verkossa näkyvät laitteet, ei muita. Kuvaus kuvataan oikealta vasemmalle. Hierarkian juuri merkitään pisteellä, mutta sen voi jättää kertomatta yleisessä käytössä. Maailmassa on n. 10 juuripalvelinta, jotka tuntevat hierarkian juuren ja sen alaiset. Tälläisiä alaisia ovat mm. com, net, org, biz, info jne. sekä kaikkien maiden ISO-standardin mukaiset tunnukset kuten esim. Suomi = fi, Ruotsi = se jne. Ko. tunnusten hallinnointi ja perustamisoikeus on annettu yhdelle ns. riippumattomalle organisaatiolle. .fi osalta ko. hallintaoikeus on Viestintävirastolla. Ko. rekisterinhaltija antaa sitten oikeuden luoda .fi:n ala domain eli organisaatio. Esim. Netstar Oy on saanut oman rekisteröidyn domainin netstar.fi. Tämän jälkeen Netstar päättää miten netstar.fi alaorganisaatioita voi olla ja miten niille annetaan oikeudet. Näin hierarkia voi jatkua vaikka kuinka syvälle. Kun kerrotaan koneen nimi Internet-hierarkiassa, niin vasemman puoleisin osa on koneen nimi ja loput kuvaavat organisaation riippuvuutta Internet-hierarkiassa. Esim. www.joensuu.awot.fi tarkoittaa, että awot kuuluu fi-organisaatioon ja awot:lla on aliorganisaatio joensuu ja ko.organisaatiolla on kone www. RFC2052  RFC2782  RFC1183  RFC1035  RFC1034
| Alkuun | Mitä tarvitaan domainin hoitamiseksi ?	Ns. rekisteröidyt domainit tarvitsevat vähintään kaksi eri palvelinta, jotka osaavat vastata ko. domainin kysymyksiin. Ko.palvelimet voivat sijaita missä tahansa Internetissä, kunhan niillä on tunnettu ja kiinteä IP-osoite. Ko. palvelimien ei tarvitse olla organisaation omassa verkossa eikä edes omassa hoidossa. Nykyään onkin hyvin tyypillistä, että nimipalvelujen hoitaminen on oma erikoisalueensa, johon monet palveluoperaattorit ovat erikoistuneet. Eli ko. palvelu on ulkoistettu. Varmasti ei vähäisempänä ole se että nimipalvelun ylläpito ei ole välttämättä aina niin helppoa ja tietoturvan kannalta voi olla viisastakin, koska nimipalveluihin tehdään nykyäänkin lähes eniten murtoyrityksiä. Siksi nimipalvelut on monesti eristetty omille koneille eli jos kone joutuu hyökkäyksen/murron kohteeksi, ei murtautuja saa mitään uutta selville, koska nimipalvelun tiedothan ovat julkisia jo muutenkin. Ko. palvelimia kutsutaan ko. domainin nimipalvelimiksi, joista yhden on oltava ns. primary ja sitten on lisäksi oltava vähintään yksi secondary-palvelin. Internetistä päin molemmat näyttävät samanlaisilta eli ko. roolinimet liittyvät vain ylläpitoon. Miksi kaksi palvelinta ? Jos toinen on ns. pelistä pois, niin toinen vastaa ainakin kysymyksiin. Näin halutaan varmistaa että Internetissä kun kysytään koneen IP:tä, niin joku osaa aina vastata. Koska, jos vastausta ei saa, niin käyttäjän mielestä yleensä "verkko ei toimi". Vaikka verkko toimiikin, mutta hankala on saada yhteyttä kun ei tiedä minne se pitäisi tehdä.
| Alkuun | Muutokset nimipalvelun hoitajiin	Domainin nimipalvelun hoitajaa muutetaan useasti kun siirretään esim. www-sivut toiselle tekijälle. Tämä on turhaa ja jopa riski. Eli jos nimipalvelut ovat domainilla kunnossa, niin ei niitä tarvitse sen takia siirtää, jos www-koneen ip-osoite vaihtuu. Sitähän varten se nimipalvelu on olemassa, että sinne kerrotaan vain, että www-sivut ovatkin nyt sen ja sen hoidossa ip-osoitteessa se ja se. Sama liittyy postipalveluihin eli jos ne on kunnossa ja toimii, niin ei niitä vastaavasti kannatta siirtää ja päinvastoin. Siirtoihin liittyy aina riski ja aina syntyy kustannuksia, joista ei ole mitään hyötyä. Siirrolla pitää olla jokin järki syy eli esim. kun ko. hoitaja ei hoida asioita toimivasti, niin se on kohtuullisen hyvä syy tai jos esim. vuosikuluissa on oleellinen säästö. Yleensä siirrosta on myös kuluja, joten vuosihyödyn laskenta ei ole aina niin helppoa.
| Alkuun | Kuka omistaa domainin ?	Aika usein yritys/yhteisö luovuttaa domainin oikeudet esim. www-sivujen ylläpitäjälle. Sekin on jopa hölmöä ja mielestämme jopa törkeää huijausta domaimin oikeaa omistajaa kohtaan. Yleensä ongelmat tulevat siinä vaiheessa kun halutaan esim. siirtää nimipalvelut toisen hoitoon tai vuosimaksut onkin maksamatta ylläpitäjän toimesta. Siirto vaatii aina domainin rekisteriin merkityn omistajan hyväksynnän. Jos yritystä/yhteisöä ei ole merkitty rekisteriin omistajaksi, niin siirto voi olla hankalaakin, riippuu ihan nimipalvelun hoitajasta. On paljon selkeämpää, että omistajaksi rekisteröidään domainin todellinen omistaja, jolloin siirto onnistuu kuten esim. puhelimen siirto eli riittää ilmoitus vanhalle hoitajalle, että kiitos näistä vuosista ... Samoin maksut tulevat suoraan omistajalle ja näin vastaa itse siitä, että ne tulevat maksetuksi ja domain säilyy itsellä. Tämä on tärkeää muissa domaneissa paitsi .fi. Ei ole ensinkään tavatonta, että kun ei maksa ajallaan vuosimaksua, niin domain-merkkijono vapautuu ja nopein maksaja saa sen käyttöönsä eli seuraavana päivänä domainin sivut voivatkin jo näyttää ihan erilaisilta. Takaisin saanti on jo paljon vaikeampaa. Tämä kannattaa myös muistaa ns. projektisivuissa, että jos ei ota pysyvää domainia, niin projektin päättymisen jälkeen tuttu domain näyttääkin ihan jotain muuta, mikä ei ole välttämättä projektin kannalta aina mairittelevaa.
| Alkuun | Rekisteröintiajat	Muut kuin .fi saadaan käyttöön maailmanlaajuisesti ns. 48 tunnin aikana. .fi tekstiä lisää.